Revontulet Ruotsin Lapissa

Miksi juuri Abisko

Abisko on revontulivyöhykkeen alla, kuten Kilpisjärvi ja Tromssa. Selkeänä ja pimeänä yönä revontulia näkyy siellä lähes aina, usein suoraan yläpuolella jo Kp 1–2:lla. Sama pätee kuitenkin koko Ruotsin Lapin pohjoisosaan. Abiskon erikoisuus on sää.

Atlantilta tulevat kosteat ilmamassat purkautuvat Norjan puolen tuntureille. Kun ne laskeutuvat Torneträskin laaksoon, ilma on kuivunut, ja Abiskon yllä on usein selkeä aukko, vaikka ympärillä on pilveä. Ruotsalaiset puhuvat ”sinisestä aukosta”. Se ei ole tae, mutta tilastollisesti Abisko on yksi Pohjoismaiden vähäsateisimmista paikoista. Vuotuinen sademäärä on Abiskossa vain noin 300 mm, alle puolet siitä, mitä Etelä-Suomessa sataa.

Abisko ja Björkliden käytännössä

Abiskossa on kaksi junaseisaketta, kansallispuisto ja tutkimusasema. Nuoljan tunturin rinteelle nousee tuolihissi, jonka yläasemalla noin 900 metrin korkeudessa toimii Aurora Sky Station -katselupaikka. Sinne kannattaa varata paikka etukäteen.

Hissiä ei tarvita, jotta näkee revontulia. Torneträskin rannalta tai järven jäältä näkee avoimen taivaan pohjoiseen, ja kylän valot ovat vähäiset. Björkliden on noin 8 km lännempänä, ja sen hiihtokeskus tarjoaa majoitusta samoissa maisemissa.

Talvella Abiskossa on yleensä −10 ja −20 °C välillä, mutta järven yli puhaltava tuuli tuntuu kovemmalta. Varaa mukaan kunnon kerrastot, tuulenpitävä kuori ja otsalamppu punaisella valolla. Majoitusta on rajallisesti: turistiasema, muutama majatalo ja mökkikylä. Hiihtolomaviikoilla ja maaliskuussa paikat menevät ajoissa, joten varaa majoitus ennen junalippuja.

Kiruna ja Jukkasjärvi

Kiruna on alueen keskus ja lentokenttä. Kaupunki elää kaivoksesta, ja sen keskustaa on siirretty kaivoksen tieltä uuteen paikkaan. Kaupungin valot riittävät himmentämään heikot revontulet, joten lähde ulos taajamasta ennen kuin arvioit illan.

Jukkasjärvi on noin 17 km Kirunasta, Tornionjoen varrella. Siellä rakennetaan joka talvi joen jäästä Jäähotelli, ja joen jää ja metsät antavat pimeän taustan. Abiskoon on Kirunasta noin 95 km E10-tietä pitkin, ja tie jatkuu Narvikiin Norjaan.

Luulaja ja Jokimukka

Luulaja on Pohjanlahden rannalla, vyöhykkeen eteläreunalla. Revontulet näkyvät siellä useimpina selkeinä öinä matalalla pohjoisessa. Talvella meren jäälle aurataan jääteitä ja luistinratoja, ja jää on hyvä katselupaikka kaupungin valoista erossa. Luulajan saaristossa on yli tuhat saarta, ja talvella osaan niistä pääsee jäätietä pitkin.

Jokimukka on napapiirin pohjoispuolella sisämaassa. Kuiva ja kylmä mantereinen talvi tarkoittaa usein selkeitä öitä. Helmikuun alussa pidettävillä Jokimukan markkinoilla on vuosisatainen perinne, ja ne on helppo yhdistää revontulimatkaan. Markkinaviikolla majoitus täyttyy nopeasti, joten varaa ajoissa.

Matka Suomesta: autolla, laivalla tai junalla

Pohjois-Suomesta Ruotsin Lappiin ajaa nopeimmin. Kilpisjärveltä tai Muoniosta Karesuvannon kautta pääsee E45-tielle Vittangiin ja sieltä Kirunaan. Tornio–Haaparanta-rajalta Kirunaan ajetaan Tornionlaaksoa ylös Pajalan kautta. Ruotsi on talviaikaan tunnin Suomea jäljessä, ja tiet ovat usein leveämpiä ja paremmin aurattuja kuin Norjan puolella. Kilpisjärveltä Abiskoon ei ole suoraa tietä tuntureiden yli, vaan matka kiertää Karesuvannon ja Kirunan tai Norjan ja Narvikin kautta, ja kilometrejä kertyy lähes 400.

Etelästä hauskin reitti on laiva ja juna. Yölaivalla Helsingistä tai Turusta Tukholmaan, ja Tukholman keskusasemalta yöjuna pohjoiseen. Juna kulkee Bodenin, Kirunan ja Abiskon kautta Narvikiin, ja matka Abiskoon kestää yli puoli vuorokautta. Abisko Turiststationin seisake on aivan majoituksen vieressä.

Lennot Kirunaan kulkevat Tukholman Arlandasta, ja Luulajaan pääsee Tukholmasta useita kertoja päivässä.

Milloin lähteä

Revontulikausi kestää elokuun lopusta huhtikuun alkuun. Abiskossa aurinko ei laske noin toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin, ja joulun molemmin puolin se ei nouse lainkaan muutamaan viikkoon.

Syyskuu ja lokakuu ovat leutoja, ja Torneträsk on vielä sula. Helmi- ja maaliskuussa pakkasjaksot ovat vakaita ja päivät pidempiä, mikä sopii, jos haluat myös hiihtää tai käydä kansallispuistossa päivällä. Paras katseluaika on noin klo 21–01 Ruotsin aikaa.

Päivät Abiskossa ja Kirunassa

Abiskon kansallispuisto perustettiin jo vuonna 1909, ja Ruotsin tunnetuin vaellusreitti Kungsleden alkaa sieltä etelään. Talvella päivät voi käyttää murtomaahiihtoon, lumikenkäilyyn tai koiravaljakkoretkeen, ja illalla on helppo kävellä Abiskojoen kanjonille tai järven rantaan.

Kiruna on myös revontulitutkimuksen kaupunki. Ruotsin avaruusfysiikan instituutti tutkii siellä revontulia ja magneettikenttää, ja läheiseltä Esrangen avaruuskeskukselta on laukaistu tutkimusraketteja 1960-luvulta lähtien.

Riksgränsen Norjan rajalla on lumivarma hiihtokeskus, mutta se on jo vuorten länsipuolella, ja pilviä on siellä selvästi enemmän kuin Abiskossa.

Tyypilliset virheet

Abisko on helppo kohde, mutta muutama asia yllättää lähes joka talvi.

• Sinisen aukon pitäminen takuuna. Abiskossakin on pilvisiä jaksoja, varsinkin syksyllä.
• Kirunan keskustaan jääminen. Kaupungin ja kaivosalueen valot himmentävät taivasta.
• Liian tiukat junayhteydet. Malmirata on talvella kovilla, ja junat voivat myöhästyä, joten jätä jatkoyhteyksiin väljyyttä.
• Tuulen unohtaminen. Torneträskin jäällä tuuli saa −15 °C:n tuntumaan selvästi kylmemmältä.
• Kameran akut. Ne tyhjenevät pakkasessa nopeasti, joten pidä vara-akku sisätaskussa.

Abiskon yöt ja kuvaaminen

Abiskossa revontulia katsotaan usein aivan majoituksen vierestä. Torneträskin ranta ja järven jää ovat muutaman minuutin kävelyn päässä, ja pohjoisessa järven takana on vain matalia tuntureita. Lapporten, kuuluisa U-muotoinen laakso, näkyy kylän ympäristöstä ja on alueen kuvatuimpia revontulimaisemia.

Kalliita retkiä ei tarvita. Majoituksissa on tarjolla valokuvausretkiä ja varustevuokrausta, mutta oma jalusta, laajakulmaobjektiivi ja lämpimät vaatteet riittävät pitkälle.

Kirunasta Narvikiin

Malmirata Kirunasta Narvikiin on yksi Pohjoismaiden kauneimmista junamatkoista. Se kulkee Abiskon ja Björklidenin ohi Torneträskin rantaa ja laskeutuu Riksgränsenin jälkeen jyrkästi vuonolle. Talvella päivä on lyhyt, joten matka kannattaa ajoittaa keskipäivään.

Kun yhdistät Abiskon ja Narvikin, saat samalla matkalla sekä Ruotsin kuivan sisämaan että Norjan rannikon. Sään mukaan voi siirtyä kumpaan suuntaan tahansa, sillä välimatkaa on vain noin 75 km.

Kenelle Ruotsin Lappi sopii

Ruotsin Lappi on hyvä valinta, jos haluat vakaamman sään ja helpon logistiikan ilman Norjan vuonoteitä. Junayhteys Tukholmasta tekee Abiskosta poikkeuksellisen helpon kohteen ilman autoa, ja kylässä kaiken saavuttaa kävellen.

Lapsiperheelle Kiruna ja Jukkasjärvi tarjoavat enemmän päiväohjelmaa: koiravaljakoita, poroajeluja ja Jäähotellin. Valokuvaajalle Abisko ja Björkliden ovat parhaat, koska taivas on avoin ja etualoja riittää. Suomalaiselle, joka on jo käynyt Kilpisjärvellä, Abisko on luonteva seuraava askel: sama tunturiluonto, eri maisema ja usein eri sää.

Usein kysyttyä

Onko Abisko parempi kuin Kilpisjärvi? Tilastollisesti Abiskossa on hieman enemmän selkeitä öitä, mutta ero ei ole suuri, ja Kilpisjärvi on suomalaiselle lähempänä. Molempien paikkakuntasivuilla näet pilvisyyden ja kuukausittaiset mahdollisuudet rinnakkain.

Tarvitseeko Aurora Sky Stationille mennä? Ei. Se on elämys, mutta revontulet näkyvät yhtä hyvin Torneträskin rannalta. Huipulla voi myös olla pilveä, kun laakso on selkeä.

Kuinka kauan kestää yöjuna Tukholmasta Abiskoon? Yli puoli vuorokautta. Juna lähtee iltapäivällä tai illalla ja saapuu seuraavana päivänä.

Näkyykö revontulia Kirunan kaupungissa? Kyllä, selkeinä öinä usein, mutta keskustan valot vievät heikoimmat. Muutaman kilometrin ajo pois taajamasta riittää.