Auringon aktiivisuussykli ja revontulet

Mikä aktiivisuussykli on

Auringon magneettikenttä kiertyy ja sotkeutuu, kun Aurinko pyörii eri nopeudella päiväntasaajalla ja navoilla. Noin 11 vuoden välein kenttä kääntyy ympäri. Sen aikana auringonpilkkujen määrä kasvaa, huipentuu ja vähenee taas.

Auringonpilkut ovat alueita, joissa magneettikenttä on poikkeuksellisen voimakas. Niiden ympäriltä lähtevät roihupurkaukset ja koronan massapurkaukset, joiden osuessa Maahan syntyvät voimakkaimmat revontulimyrskyt.

Syklejä on numeroitu 1700-luvun puolivälistä lähtien. Sykli 25 alkoi joulukuussa 2019, ja sen huippu ajoittui suunnilleen vuoden 2024 loppupuolelle.

Vuosi 2024 Suomessa

Vuosi 2024 jäi revontuliharrastajien historiaan. Toukokuun 10.–11. päivän yönä G5-myrsky toi revontulet koko Suomen ylle. Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Ahvenanmaalla ihmiset seisoivat pihoillaan katsomassa punaista ja vihreää taivasta, vaikka toukokuun yö on jo vaalea.

Lokakuun 10.–11. päivän yönä tuli toinen iso myrsky. Sen aikana revontulia nähtiin taas laajasti etelässä, ja moni, joka ei ollut koskaan aiemmin nähnyt revontulia, näki niitä ensimmäistä kertaa kotikaupungissaan.

Myrskyarkistosta voit katsoa, millä paikkakunnilla kunkin myrskyn revontulet olivat näkyvissä ja mikä Kp-taso saavutettiin.

Miksi laskuvaihe on yhä hyvä

Moni olettaa, että syklin huipun jälkeen revontulet hiipuvat. Todellisuudessa laskuvaiheen ensimmäiset vuodet ovat usein erinomaisia. Historiallisesti monet voimakkaimmista myrskyistä ovat sattuneet vasta huipun jälkeen. Esimerkiksi kuuluisa lokakuun 2003 myrsky, jota kutsutaan Halloween-myrskyksi, tapahtui syklin 23 laskuvaiheessa.

Laskuvaiheessa Auringon pinnalle syntyy usein suuria koronan aukkoja. Niistä virtaa nopeaa aurinkotuulta, joka tuottaa kohtalaisia myrskyjä toistuvasti. Lapissa se näkyy vilkkaina iltoina, Etelä-Suomessa satunnaisina revontuliöinä.

Siksi vuodet 2026 ja 2027 ovat yhä hyviä revontulivuosia. Voimakkaat myrskyt ovat yhä todennäköisiä, vaikka niitä tulee harvemmin kuin vuonna 2024.

27 päivän rytmi laskuvaiheessa

Aurinko pyörii akselinsa ympäri Maasta katsottuna noin 27 päivässä. Kun suuri koronan aukko on pitkäikäinen, se kääntyy kohti Maata uudelleen ja uudelleen. Laskuvaiheessa tämä toistuvuus on erityisen selvä.

Käytännössä se tarkoittaa, että jos edellisen kuun puolivälissä oli vilkas revontuliviikko, samanlaista voi odottaa noin neljä viikkoa myöhemmin. Ennustajat käyttävät tätä 27 päivän ennusteissa, ja se on hyödyllinen työkalu Lapin matkaa suunniteltaessa.

Syklin pohja ei tarkoita nollaa

Seuraava minimi on odotettavissa 2030-luvun alkupuolella. Silloinkin Lapissa näkyy revontulia, sillä aurinkotuuli puhaltaa aina ja revontuliovaali on Pohjois-Suomen yllä silloinkin. Ero on siinä, että voimakkaita myrskyjä on vähemmän ja etelään ulottuvia näytöksiä harvemmin.

Kilpisjärvellä, Utsjoella tai Inarissa revontulet ovat siis lähes jokavuotinen ilmiö syklin vaiheesta riippumatta. Etelä-Suomessa sykli merkitsee paljon enemmän, koska siellä tarvitaan isoja myrskyjä.

Minimin vuosina on myös etunsa. Kun voimakkaita myrskyjä on vähän, Lapin revontulet ovat usein rauhallisia kaaria ja verhoja, joita on helppo kuvata. Moni kuvaaja on ottanut parhaat maisemakuvansa juuri hiljaisina vuosina, kun aikaa ja kärsivällisyyttä on ollut enemmän kuin myrskyjä.

Mitä tiedämme syklistä 25

Ennusteet syklin 25 voimakkuudesta olivat alun perin varovaisia. Sykli osoittautui odotettua vilkkaammaksi, ja auringonpilkkujen määrä nousi selvästi ennustettua korkeammalle.

Sykli 25 ei ole kuitenkaan historiallisesti poikkeuksellisen voimakas. Se on keskikokoinen sykli, joka on tuottanut muutamia hyvin voimakkaita myrskyjä. Toukokuun 2024 myrsky oli voimakkain sitten vuoden 2003.

Kun seuraat uutisia, muista, että ennusteet syklin huipun ajoituksesta tarkentuvat vasta jälkikäteen. Huippu voidaan virallisesti todeta vasta, kun pilkkujen määrä on selvästi kääntynyt laskuun.

Miten tämä vaikuttaa matkasuunnitelmiin

Jos olet suunnitellut Lapin matkaa, nyt on hyvä aika. Kaamosajan ja hiihtoloman matkat ovat yhä hyvää revontuliaikaa, ja syksyn ja kevään päiväntasausten aikaan magneettiset myrskyt ovat hieman yleisempiä.

Matkasuunnittelija näyttää revontulien todennäköisyyden kohteittain ja kuukausittain vuosien 2005–2025 aineistosta. Aineisto kattaa yhden kokonaisen syklin (24) sekä osia sykleistä 23 ja 25, joten se kertoo myös, miten hiljaiset ja vilkkaat vuodet ovat eronneet toisistaan.

Etelä-Suomessa kannattaa pitää ilmoitukset päällä. Ilmatieteen laitoksen revontulipalvelu ja revontuliennuste kertovat, kun iso myrsky on tulossa. Seuraavat vuodet ovat todennäköisesti viimeiset hyvät mahdollisuudet ennen 2030-luvun hiljaisempaa jaksoa. Jos olet aina halunnut nähdä revontulet omalta kotipihaltasi etelässä, älä jätä ilmoituksia pois päältä nyt.

Roihupurkaus ei vielä ole myrsky

Uutisissa kerrotaan usein X-luokan roihupurkauksista. Roihupurkaus on äkillinen valon ja säteilyn välähdys Auringon pinnalla, ja se saapuu Maahan valon nopeudella noin kahdeksassa minuutissa. Se voi häiritä radioyhteyksiä päivän puolella maapalloa, mutta revontulia se ei suoraan synnytä.

Revontulien kannalta olennaista on, lähteekö purkauksen yhteydessä liikkeelle koronan massapurkaus eli CME. Se on miljardien tonnien plasmapilvi, joka matkaa Maahan tyypillisesti 1–3 vuorokaudessa. Vasta kun CME osuu Maan magneettikenttään ja sen oma magneettikenttä osoittaa etelään, syntyy voimakas revontulimyrsky.

Siksi isoon roihuun ei kannata reagoida heti. Odota, että avaruussääkeskukset arvioivat, onko CME suunnattu Maata kohti ja milloin se saapuu.

Seuraa Aurinkoa itse

Auringonpilkkuja voi seurata avaruusluotainten julkisista kuvista, joita päivitetään useita kertoja tunnissa. Kun Auringon itäreunalle eli kuvassa vasemmalle ilmestyy iso pilkkuryhmä, se kääntyy kohti Maata noin viikon kuluessa. Silloin kannattaa alkaa seurata ennusteita tarkemmin.

Älä koskaan katso Aurinkoa suoraan kiikarilla tai kaukoputkella ilman asianmukaista aurinkosuodinta. Silmävaurio syntyy sekunneissa.

Avaruussää ja arki

Voimakkaat myrskyt eivät ole pelkästään kaunis näky. Ne voivat häiritä satelliittipaikannusta, radioyhteyksiä ja sähköverkkoja. Suomessa Ilmatieteen laitos tutkii avaruussäätä ja sen vaikutuksia esimerkiksi maakaasuputkiin ja sähköverkkoon.

Tavalliselle ihmiselle vaikutukset ovat yleensä pieniä. Navigaattorin paikannus voi heittää hetkellisesti, mutta maan pinnalla avaruussäästä ei ole terveysvaaraa.

Usein kysyttyä

Onko auringon aktiivisuuden huippu jo ohi? Kyllä, syklin 25 huippu ajoittui suunnilleen vuoden 2024 loppupuolelle. Laskuvaihe kestää kuitenkin useita vuosia, ja voimakkaat myrskyt ovat todennäköisiä vielä vuosina 2026–2027.

Milloin on seuraava revontulien huippu? Seuraava aktiivisuussyklin huippu on odotettavissa 2030-luvun puolivälin jälkeen, mutta tarkkaa ajankohtaa ei voi vielä sanoa.

Näkyykö revontulia Lapissa myös hiljaisina vuosina? Kyllä. Pohjois-Lapissa revontulia näkyy joka vuosi syklistä riippumatta. Hiljaisina vuosina voimakkaita myrskyjä on vähemmän, mutta perusnäytöksiä riittää.

Mikä on Halloween-myrsky? Lokakuun lopulla 2003 iskenyt sarja erittäin voimakkaita myrskyjä syklin 23 laskuvaiheessa. Se on esimerkki siitä, että suurimmat myrskyt voivat tulla vasta huipun jälkeen.