AuroraMeteo

Valosaaste ja revontulet

Revontulien suurin vihollinen pilvien jälkeen on keinovalo. Keskeltä Helsinkiä et näe muuta kuin voimakkaimmat myrskyt, mutta puolen tunnin ajomatkan päässä taivas voi olla aivan toinen. Lapissakin kylän katuvalot riittävät himmentämään heikon kaaren.

Miksi keinovalo peittää revontulet

Revontulet ovat himmeä valonlähde. Heikko vihreä kaari on kirkkaudeltaan samaa luokkaa kuin Linnunrata. Kun taivaan tausta on valaistu kaupungin valoilla, kontrasti katoaa ja heikko valo hukkuu taustaan.

Ilmakehän hiukkaset, vesihöyry ja lumi heijastavat valoa takaisin taivaalle. Siksi kaupungin päällä näkyy oranssinharmaa valokupu, joka voi ulottua kymmenien kilometrien päähän. Pilvisellä säällä kupu on vielä kirkkaampi, koska pilvet toimivat heijastimena.

LED-katuvalot ovat muuttaneet tilannetta. Ne ovat energiatehokkaita ja usein paremmin suunnattuja, mutta niiden valkoinen ja sinertävä valo siroaa ilmakehässä helpommin kuin vanhojen natriumlamppujen oranssi. Kokonaisuuden kannalta tärkeintä on, kuinka paljon valoa päätyy ylöspäin.

Kaupunkilainen tottuu valoon niin, ettei huomaa sitä. Kun ajat ensimmäistä kertaa talvi-iltana pimeään metsään ja sammutat auton valot, ero on hätkähdyttävä: tähtiä on yhtäkkiä moninkertaisesti.

Kuinka kauas kaupungista kannattaa ajaa

Nyrkkisääntö: mitä kauemmas pääset, sitä parempi, mutta jo 20–30 kilometriä isosta kaupungista tekee suuren eron. Helsingistä esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto tai Porkkalan niemi on monelle lähin paikka, jossa taivas on selvästi tummempi. Tampereen seudulla ja Oulun ympäristössä tilanne on samankaltainen.

Tärkeää ei ole vain etäisyys, vaan suunta. Revontulet ovat etelästä katsottuna pohjoisessa, joten kaupunki kannattaa jättää selän taakse, etelään. Jos katsot Helsingin keskustasta pohjoiseen, katsot suoraan pääkaupunkiseudun valokupuun.

Paikkakuntasivuilla näet, kuinka korkealle pohjoistaivaalle revontulet tietyllä Kp-tasolla nousevat. Jos ne jäävät matalalle, horisontin pimeys on kaikkein tärkeintä.

Hyviä pimeitä paikkoja Etelä- ja Keski-Suomessa

Suomessa on onneksi paljon harvaan asuttua maata. Kansallispuistot, suuret järvet ja rannikon niemet ovat luontevia revontulipaikkoja, koska niissä on avoin näkymä ja vähän valoja.

  • Nuuksio ja Sipoonkorpi pääkaupunkiseudun lähellä, vaikka valokupu näkyy etelässä.
  • Repovesi Kouvolan ja Mäntyharjun suunnalla.
  • Lauhanvuori ja Kauhaneva Etelä-Pohjanmaalla.
  • Isojärven ja Seitsemisen kansallispuistot Pirkanmaalla.
  • Pohjanlahden rannikon niemet, joista näkee pohjoiseen meren yli.

Lappi: pimeyttä riittää

Lapissa valosaaste on pienempi ongelma, mutta ei olematon. Rovaniemen keskusta, Levin ja Ylläksen rinnevalot sekä Saariselän katuvalot näkyvät taivaalla. Laskettelurinteiden valaistus voi sammua vasta myöhään illalla.

Usein riittää, että kävelet kylän laidalle, järven jäälle tai tunturin rinteeseen. Inarin, Utsjoen ja Kilpisjärven kaltaisissa pienemmissä paikoissa pimeys alkaa käytännössä muutaman sadan metrin päästä viimeisistä taloista.

Lapin tunturit ja erämaat ovat Euroopan pimeimpiä alueita. Lemmenjoen, Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoissa taivas on kirkkaimmillaan, kun kuu on alhaalla.

Kuu on luonnon valosaaste

Täysikuu valaisee lumista maisemaa niin, että voit kävellä ilman otsalamppua. Taivaan tausta vaalenee ja heikot revontulet sulautuvat siihen. Kuunvalossa näkyvät vain kohtalaiset ja voimakkaat näytökset.

Kuuta ei kannata kuitenkaan pelätä liikaa. Kuunvalo tuo valokuviin etualaa ja tekee maisemasta luonnollisen näköisen. Monet kuvaajat pitävät puolikuuta parhaana kompromissina: taivas on vielä tumma, mutta lumi ja puut näkyvät.

Talvella täysikuu kiertää korkealla, kesällä matalalla. Lapissa sydäntalven täysikuu voi olla taivaalla lähes koko yön, joten tarkista kuun vaihe ennen matkaa, jos tavoitteena on heikkojen revontulien näkeminen.

Lumi heijastaa ja vahvistaa

Lumipeite tekee kaikesta valosta tehokkaampaa. Se heijastaa katuvalot takaisin taivaalle ja voimistaa kaupungin valokupua talvella. Siksi samakin kaupunki on talvella selvästi valoisampi kuin syksyllä.

Syksyllä ennen lumen tuloa taivas on pimeämpi, mikä on yksi syy syys- ja lokakuun suosioon revontulikuvaajien keskuudessa. Toisaalta lumi tekee myös revontulien valosta näkyvää maassa. Kirkkaan näytöksen aikana lumessa voi nähdä vihreää heijastusta, ja tunturissa varjot liikkuvat revontulien mukana.

Silmien pimeänäkö

Valosaaste ei ole vain taivaalla. Kun silmät ovat tottuneet pimeään, yksikin kirkas valo palauttaa ne lähtöpisteeseen. Puhelimen näyttö, auton ajovalot tai valkoinen otsalamppu riittävät pilaamaan parikymmentä minuuttia sopeutumista.

Käytä punaista valoa ja himmennä puhelimen näyttö tai laita yötila päälle. Pyydä ryhmässä, että kaikki tekevät samoin. Kun silmät ovat täysin sopeutuneet, näet heikkoja revontulia, joita et alussa huomannut lainkaan.

Bortlen asteikko lyhyesti

Taivaan pimeyttä kuvataan usein Bortlen asteikolla 1–9. Luokka 1 on täysin pimeä erämaa, luokka 9 suurkaupungin keskusta. Lapin tunturit ovat lähellä asteikon pimeää päätä, Etelä-Suomen kaupungit valoisaa päätä.

Asteikko on hyödyllinen suunnittelussa, mutta revontulien kannalta tärkeintä on pohjoisen horisontin pimeys. Paikka, joka on muuten keskinkertainen mutta jonka pohjoispuolella on vain metsää ja järveä, voi olla parempi kuin pimeämpi paikka, jonka pohjoispuolella on taajama.

Kun myrsky yllättää kaupungissa

Joskus et ehdi ajaa minnekään. Ennuste on hiljainen, ja yhtäkkiä some täyttyy kuvista punaisesta taivaasta. Silloin kannattaa etsiä lähin paikka, jossa on edes vähän pimeämpää: puisto, urheilukenttä, rantaviiva tai kerrostalon katto, jos sinne on lupa päästä.

Kaupungin rannoilla meri toimii pimeänä etualana. Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa pohjoiseen tai luoteeseen avautuva ranta voi olla yllättävän hyvä paikka, vaikka selän takana loistaisivat kaupungin valot. Varjosta silmäsi lähimmiltä katulampuilta vaikka puun tai rakennuksen taakse.

Ota testikuva puhelimella. Kaupungin valoissa heikot revontulet näkyvät usein vain kameralle, ja kuva kertoo, kannattaako lähteä etsimään pimeämpää paikkaa.

Pihavalot ja oma osuutesi

Valosaastetta voi vähentää myös itse. Pihan valaisimet, jotka osoittavat alaspäin ja sammuvat liiketunnistimella, eivät valaise taivasta turhaan. Moni mökkiläinen Lapissa ja etelässä on huomannut, että kirkas pihavalo pilasi revontulien katselun omalta terassilta.

Myös monet kunnat ovat viime vuosina himmentäneet tai sammuttaneet katuvaloja öisin energian säästämiseksi. Tällä on ollut sivuvaikutuksena tummempi taivas pienemmissä taajamissa. Kysy lähikunnasta, milloin valot sammuvat, jos haluat tietää parhaan ajan.

Usein kysyttyä

Voiko revontulia nähdä kaupungissa? Voimakkaimpien myrskyjen aikana kyllä. Toukokuussa ja lokakuussa 2024 revontulia näkyi myös Helsingin keskustassa, mutta pimeämmältä paikalta näky oli moninkertaisesti komeampi.

Kuinka kauas kaupungista pitää ajaa? Useimmiten 20–30 kilometriä riittää tekemään ison eron. Tärkeintä on, että kaupunki jää taaksesi etelään ja edessäsi on pimeä pohjoinen horisontti.

Estääkö täysikuu revontulet? Ei estä, mutta se himmentää heikkoja näytöksiä. Voimakkaat revontulet näkyvät hyvin myös täysikuun aikaan.

Onko Lapissa valosaastetta? Kylissä ja hiihtokeskuksissa jonkin verran. Muutaman sadan metrin kävely pois valoista tai lyhyt ajomatka riittää Lapissa yleensä täysin pimeään taivaaseen.

Tarkistettu viimeksi 16. lokakuuta 2026