Revontulimyytit ja faktat

Tulikettu: mistä nimi revontulet tulee

Suomenkielinen nimi revontulet tarkoittaa kirjaimellisesti ketun tulia. Kansanperinteen mukaan tunturissa juokseva tulikettu pyyhkii hännällään lunta, ja hangesta lentävät kipinät syttyvät taivaalle. Tarinasta on monia muunnelmia: joissakin kettu hipaisee tunturien rinteitä, joissakin sen turkki kipinöi pakkasessa.

Tarina on kaunis esimerkki siitä, miten ihmiset ovat selittäneet luonnonilmiöitä omasta ympäristöstään käsin. Kettu oli tuttu eläin, ja sen punainen turkki ja nopea liike sopivat hyvin taivaalla välkkyvään valoon.

Nimeä on käytetty laajasti, ja se on yksi tunnetuimmista suomalaisista sanoista ulkomaisille matkailijoille. Monet Lapin matkailuyritykset ja tuotteet kantavat tulikettu- tai revontuli-nimeä.

Naapurikielissä nimet ovat arkisempia. Ruotsiksi revontulet ovat norrsken eli pohjoisen valo ja norjaksi nordlys. Virossa puhutaan virmalisista, joka viittaa välkkymiseen. Suomalainen kettu on näiden rinnalla poikkeuksellisen tarinallinen.

Saamelaisten suhde revontuliin

Pohjoissaameksi revontulet ovat guovssahasat. Saamelaisessa perinteessä revontuliin on suhtauduttu kunnioituksella ja varovaisuudella. Monissa kertomuksissa revontulia ei pidä kiusata: niille ei saa viheltää, huutaa eikä heiluttaa valkoista kangasta.

Perinteet vaihtelevat alueittain ja suvuittain, joten yhtä saamelaista käsitystä revontulista ei ole. Kun vierailet saamelaisalueella Inarissa, Utsjoella tai Enontekiöllä, kunnioita paikallisia tapoja ja kysy mieluummin kuin oleta. Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida Inarissa on hyvä paikka tutustua kulttuuriin.

Myytti: revontulia näkyy vain kovalla pakkasella

Tämä on ehkä yleisin väärinkäsitys. Revontulet syntyvät yli sadan kilometrin korkeudella, eikä maanpinnan lämpötila vaikuta niihin mitenkään. Yhteys on välillinen: kirkkaat yöt ovat talvella kylmiä, ja kirkkaina öinä revontulet näkyvät.

Revontulia voi siis nähdä syyskuussa plusasteilla järven rannalla. Toukokuun 2024 myrsky näkyi Etelä-Suomessa kevätyönä, jolloin ei ollut pakkasta lainkaan.

Myytti: revontulet näkyvät vain Lapissa

Lapissa revontulia näkyy useimmin, mutta niitä näkyy koko Suomessa. Oulun ja Kuopion korkeudella revontulia nähdään useita kertoja talvessa, ja Etelä-Suomessakin muutamia kertoja vuodessa, enemmän aktiivisuussyklin huippuvuosina.

Toukokuussa ja lokakuussa 2024 revontulet näkyivät Helsingin keskustassa asti. Paikkakuntasivuilta näet, kuinka monena yönä vuodessa revontulien näkyminen on ollut mahdollista juuri sinun kotikunnassasi.

Kuuluuko revontulista ääntä

Moni lappilainen on kertonut kuulleensa revontulien rätinää, sihinää tai napsahduksia voimakkaiden näytösten aikana. Tiedeyhteisö suhtautui kertomuksiin pitkään epäillen, koska revontulet ovat niin korkealla, ettei ääni voisi kulkea niistä maahan.

Suomalaisissa tutkimuksissa on kuitenkin selvitetty ilmiötä tarkemmin, ja niissä on havaittu viitteitä siitä, että ääniä voisi syntyä paljon lähempänä maanpintaa samaan aikaan, kun magneettinen myrsky on käynnissä. Ilmiö on yhä osin avoin, eikä sitä voi pitää täysin selvitettynä.

Rehellinen vastaus on siis, että revontulet itse eivät ääntä tuota, mutta jotkut ihmiset ovat kuulleet ääniä myrskyjen aikana, ja ilmiötä tutkitaan.

Myytti: kuvat valehtelevat

Somekuvissa revontulet ovat usein kirkkaan vihreitä, punaisia ja violetteja, mutta paljaalla silmällä taivas voi näyttää vain harmaalta hehkulta. Siksi moni ajattelee, että kuvat on muokattu.

Totuus on välissä. Kamera kerää valoa sekunteja ja tallentaa värit, joita silmä ei pimeässä erota. Voimakkaiden näytösten aikana silmäkin näkee selvät värit. Liika kylläisyyden lisääminen kuvankäsittelyssä on toki yleistä.

Myytti: revontulet ovat vaarallisia

Vanhassa kansanperinteessä revontulia pidettiin joskus sodan tai onnettomuuden enteenä, etenkin harvinaisia punaisia revontulia. Nykyään tiedetään, että revontulet ovat täysin vaarattomia maan pinnalla oleville ihmisille.

Voimakkaat magneettiset myrskyt voivat kyllä häiritä sähköverkkoja, satelliitteja ja radioyhteyksiä. Ne eivät kuitenkaan vaikuta ihmisten terveyteen.

Myytti: täysikuu estää revontulet

Täysikuu vaalentaa taivasta ja peittää heikot revontulet, mutta se ei estä niitä. Kohtalaiset ja voimakkaat näytökset näkyvät hyvin kuunvalossakin, ja monet pitävät kuun valaisemaa lumimaisemaa kauneimpana kuvattavana.

Jos tavoitteena on nähdä mahdollisimman paljon, uusi kuu on paras. Mutta älä peru Lapin matkaa täysikuun takia.

Myytti: revontulia näkyy vain keskiyöllä

Revontulia näkyy koko pimeän ajan. Vilkkain aika on usein noin kello 21–01, mutta Lapissa purkauksia tulee myös alkuillasta heti hämärän jälkeen ja aamuyöllä. Myrskyöinä aktiivisuus voi jatkua koko yön.

Kaamoksen aikana Pohjois-Lapissa pimeää on lähes koko vuorokauden, ja revontulia on joskus nähty jo iltapäivällä.

Myytti: revontulet ovat aina samanlaisia

Revontulet vaihtelevat himmeästä vihreästä kaaresta koko taivaan peittäviin, nopeasti liikkuviin verhoihin. Joskus ne sykkivät hitaasti kuin hengittäen, joskus säteet ampuvat zeniittiin. Sama ilta voi sisältää kaikki nämä vaiheet.

Tästä syystä kokenut revontulibongari ei kyllästy koskaan. Jokainen näytös on erilainen.

Lapissa asuvat kertovat usein, että revontuliin tottuu, mutta niihin ei koskaan lakkaa reagoimasta. Kun taivas oikein räjähtää, ihmiset pysähtyvät kaupan parkkipaikalla ja koululaiset jäävät pihalle katsomaan, vaikka ovat nähneet saman sata kertaa.

Myytti: revontulet voi ennustaa viikkoja etukäteen

Netissä kiertää välillä otsikoita, joiden mukaan tietyllä viikolla tulee ennätysrevontulet. Todellisuudessa luotettavaa revontuliennustetta voi tehdä vain muutama päivä etukäteen, kun Auringossa on havaittu purkaus. Tarkimmin tiedetään vasta alle tunti ennen, kun aurinkotuuli ohittaa mittaussatelliitit.

Pidemmän aikavälin arviot perustuvat 27 päivän toistuvuuteen ja tilastoihin. Ne kertovat todennäköisyyksistä, eivät varmoista näytöksistä. Jos joku lupaa revontulet tiettynä iltana kuukausia etukäteen, kyse on arvauksesta.

Myytti: etelässä tarvitaan aina Kp 9

Etelä-Suomessa revontulien näkemiseen ei tarvita äärimmäistä myrskyä. Helsingin ja Turun seudulla revontulia voi nähdä matalalla pohjoisessa jo noin Kp 2–3:lla, kun paikka on pimeä ja pohjoinen horisontti avoin. Kp 9 tarkoittaa sitä harvinaista tilannetta, jossa revontulet täyttävät koko taivaan myös etelässä.

Moni eteläsuomalainen on siis voinut nähdä revontulia useammin kuin luulee. Heikko vihreä tai punainen hehku pohjoisessa on helppo erehtyä pitämään kaupungin valona tai pilvenä.

Usein kysyttyä

Mitä tarkoittaa revontulet? Sana tarkoittaa ketun tulia ja viittaa kansantarinaan tuliketusta, joka hännällään lunta pyyhkimällä nostaa kipinöitä taivaalle.

Saako revontulille viheltää? Fysikaalisesti viheltäminen ei vaikuta revontuliin millään tavalla. Saamelaisessa perinteessä viheltämistä on pidetty epäkunnioittavana, joten saamelaisalueella sitä kannattaa välttää kohteliaisuudesta.

Kuuluuko revontulista oikeasti ääntä? Revontulet itse ovat liian korkealla ääntä tuottaakseen, mutta jotkut ovat kuulleet ääniä myrskyjen aikana. Suomalaistutkimuksissa ilmiötä on selvitetty, mutta se on yhä osittain avoin kysymys.

Näkyvätkö revontulet kesällä? Revontulia syntyy ympäri vuoden, mutta Suomen kesällä yöt ovat liian valoisia. Revontulikausi kestää noin elokuun lopulta huhtikuun alkuun.